Elisa Kotiakku – vuoden 2025 tuotto/tappio
Laskeskelin tuossa Elisan asiakaspalvelun kanssa yhteydessä ollessani vähän vuoden 2025 tuotto/tappiolukemia Kotiakulle. Nopeana muistutuksena siitä, mikä setup on siis käytössä:
Read moreTarinointia erään 50-luvun ihmeen modernisoinnista.
Laskeskelin tuossa Elisan asiakaspalvelun kanssa yhteydessä ollessani vähän vuoden 2025 tuotto/tappiolukemia Kotiakulle. Nopeana muistutuksena siitä, mikä setup on siis käytössä:
Read moreMeillä on Stadler Formin Oskar ilmankostutin aktiivikäytössä. Mitään se ei näytä vaikuttavan. Tai sitten kosteussensorit ovat viallisia. Ilmankostuttimen käynnissä olon ja suhteellisen ilmankosteuden (millä tarkoitan siis eroa kontrolliin) välillä ei tuntuisi olevan juuri korrelaatiota. Ilmankostutin kyllä kuluttaa kaiken veden mitä siihen laitetaan – mutta ilmeisesti jopa vanhassa rintamamiestalossa jonka ilmanvaihto ei ole nykymittapuulla erityisen hyvä sillä ei ole mitään käytännön merkitystä. Täytyy vielä jossain vaiheessa tehdä kunnon vertailu ulkoilman kosteuteen.
Read moreNyt on alkanut kertyä lisää kokemusta Elisan Kotiakusta ja siitä, miten hyvin sen tekoäly käytännössä toimii. Ja toimiihan se ihan kohtalaisesti, mutta tekee kyllä melkoisia typeryyksiä välillä. Nopeat hyvät ja huonot puolet. Elisa Kotiakun hyvät puolet Elisa Kotiakun huonot puolet Viimeinen pointti on turhauttava. Akku täytyy käytännössä sijoittaa lämpimään tilaan. Sen sijoittaminen puolilämpimään tilaan – kuten teimme – tekee suuren loven akun kannattavuuteen, kun joko tilaa täytyy lämmittää lämpimämmäksi kuin muutoin tarvitsisi (kellarin tai vierastalon ei tarvitse olla talvella 15-asteinen, 6-10 astetta riittäisi hyvin), tai akku kuluttelee sähköä kaiken aikaa […]
Read moreKotiautomaatiolla on kiinnostavaa seurailla kaikenlaista. Alla olevissa graafeissa näkyy, miltä pienhiukkasten näkökulmasta näyttää kun lomanvietosta palatessamme sytytin pönttömuuriin tulet (noin klo 15:30) ilmeisesti verraten onnistuneesti, mutta myöhemmin suljin savupellit vähän liian aikaisin (klo 22:00). Ilmanputsari (Levoit 400s) ei tosin edes hälyttänyt kohonneista pitoisuuksista, sillä nousu oli niin maltillinen (sisäilman PM2.5 -pitoisuus on meillä yleensä 0-2, Delhissä ulkoilman pitoisuus vaihtelee 150-400 välillä). Häkähälytin ei tosin hälyttänyt vaikka lukemat nousivatkin hetkeksi, joten ei tainnut olla kovin vakava tapaus. Mutta kiinnostavaa dataa silti. (Olkkarin sensori on rikki joten kuvassa keittiön sensori, joka on […]
Read moreMesh-wifi on aikalailla nykyaikaisen älytalon perusteknologia – osa infrastruktuuria, jonka TÄYTYY olla paikallaan, ja jonka TÄYTYY toimia hyvin jotta yhtään mikään voisi toimia edes millään tavalla. No, toki osa laitteista voi toimia itsenäisen verkon kautta – esim Zigbee-protokollaa hyödyntäen – mutta silti suurin osa laitteista tarvitsee 2.4GHz wifin vähintään ajoittain toimiakseen. Ja kun tontilla on kameroita ja robotteja, wifi tarvitaan melkein tontin laidasta laitaan. Tavoite Alkuperäinen ajatus wifin kanssa oli saada aikaiseksi koko talon ja tontin kattava langaton verkko, joka näkyy loppukäyttäjille yhdellä nimellä kaikkialla (tosin 2.4GHz ja 5GHz verkot […]
Read moreTalon hankinnasta alkaen olen pitänyt silmällä aurinkopaneelien hintoja ja laskeskellut niiden takaisinmaksuaikaa. Niiden kannattavuus perustuu pitkälti oman sähkönkulutuksen korvaamiseen tuotannolla, ja myydyn sähköenergian hinnalla on pienempi vaikutus, erityisesti kun myydystä sähköstä ei suinkaan saa siirtohintaa tai veroja takaisin. Jo 2019 tein periaatepäätöksen, että siinä vaiheessa kun saan Exceliä sopivasti pyörittelemällä aurinkopaneeli-investoinnin takaisinmaksuajaksi alle 10 vuotta, on aika ottaa paneelit katolle. Kaikki, millä voi edes vähän pienentää Elenian kiskurihintaisia laskuja, on kotiin päin – ja jos he samalla joutuvat kuljettelemaan tuottamaani sähköä korvauksetta edes takaisin, entistä parempi. Kannattavuus Olen sen verran […]
Read more